Tilan tarina

Ihantolan lammastilan lampaat elelevät pienessä Sorvolan kylässä Huittisissa. Laidunmaat kulkevat Kokemäenjoen rantaviivaa Ripovuoren kupeessa ja lampola sijaitsee kätevästi laidunpeltojen keskellä. 

 Ihantolan lammastila sai alkunsa kesällä 2017, kun Sakari ja Veera ottivat Kokemäenjoen rannassa sijaitsevalle rantatontille, Mattilan Pisaraan 10 kesälammasta. Vanhalla sukutilalla puitteet lampolarakennusta myöten olivat valmiina lampaiden kasvatukseen, ja lampaiden määrä moninkertaistui samana syksynä. 

Vaikka Ihantolan lammastila on perustettu vuonna 2017, Mattilan sukutilan juuret ulottuvat 1500-luvulle asti.

 Alta löydät vajaat 500 vuotta tilan historiaa nuijasodan ajoilta takaisin nykyhetkeen. 

Historia

1500-luvulta 2000-luvulle

1540 - 1656

1540 - 1568 
Ensimmäinen omistaja on historiankirjojen mukaan Michel Arvidsson (Mikko Arvinpoika). Tämän jälkeen tilaa pitävät:

1569 - 1575 Eric Michelsson (Erkki Mikonpoika)
1576 - 1582 Jöran (Yrjö)
1600 - 1606 Eric Nilsson (Erkki Niilonpoika)
1630 - 1656 Eric Ericsson (Erkki Erkinpoika) ja vaimonsa Walborg (Valpuri)

• Suomen historiaa 1500-luvulla: Eletään Ruotsin vallan aikaa. 1500-luvun loppupuolella hallitsijana on kuningas Kustaa Vaasa, joka toteuttaa laajoja uudistuksia, mm. uskonpuhdistuksen. Suomessa on kuninkaanvallan kasvusta aiheutuneita talonpoikaslevottomuuksia. 1590-luvulla kapinoita mainitaan olleen myös Huittisissa. Merkittävin kapina oli nuijasota talvella 1596-1597.

1657 - 1705

Tilan omistajuus siirtyy edellisten omistajien pojalle Matts Ericsson Mattilalle (Matti Erkinpoika), joka viljelee tilaa kuolemaansa saakka. Nimessä on mukana ensimmäistä kertaa Mattila, joka on pysynyt tilan nimenä näihin päiviin asti.

Matts avioituu Margareta Henricsdotterin kanssa, ja heille syntyy poika Michel Matsson (Mikko Matinpoika). Michel on äitinsä Margaretan kuollessa 10-vuotias. Matts menee uusiin naimisiin Lisa Ericsdotter Hannulan kanssa vuonna 1671.

Poika Michel nai Lisa Ivarsdotter Unton miniäksi taloon ja heille syntyy poika Eric Michelsson Mattila (Erkki Mikonpoika).

1657 nimessä on mukana ensimmäistä kertaa Mattila, joka on pysynyt tilan nimenä näihin päiviin asti.

• Suomen historiaa 1600-luvulla: Niin sanotusta Vaasa-ajasta siirrytään Suurvalta-aikaan. Suomi jaetaan lääneihin ja esimerkiksi Suomen ensimmäinen yliopisto Turun akatemia perustetaan Turkuun.

1705 - 1790

1705 - 1711 
Mattsin kuoltua vaimo Lisa pitää Mattilaa leskenä kuusi vuotta, kunnes Michelin ja Lisan poika Eric ryhtyy tilan isännäksi.

Tämän jälkeen Mattilan tila siirtyy sukupolvelta toiselle seuraavasti:

1712 - 1749 Eric Michelsson Mattila (Erkki Mikonpoika) & Maria Andersson Ylinen (Maija Antintytär)
1749 - 1764 Thomas Ericsson Mattila (Tuomas Erkinpoika) & Anna Mattsdotter Mäentaka (Anna Matintytär)
1764 - 1787 Eric Thomasson Mattila (Erkki Tuomaanpoika) & Maria Henricsdotter Kilkku (Maija Heikintytär)
1787 - 1790 Maria pitää Mattilaa yksin miehensä Ericin kuoltua, kunnes poika Matts alkaa isännäksi.

1790 - 1815

Matts Ericsson Mattila (Matti Erkinpoika) & Caisa Michelsdotter Ylinen (Kaisa Mikontytär) saavat neljä lasta. Caisa kuolee 40-vuotiaana, vuonna 1805, ja Matts avioituu uudelleen vielä saman vuoden aikana Lena Johansdotter Karan (Leena Juhantytär) kanssa. Pari saa neljä lasta, joista ensimmäinen syntyy jo vuonna 1806 ja saa nimekseen Caisa. Lapsikatraan kuopus Henric syntyy vain kaksi päivää isänsä Mattsin kuoleman jälkeen.

Mattsin aikana Mattilan historiassa mainitaan kaksi torpparia raivaamassa Sorvolan kylässä: Jacob Ericsson ja Matts Michelsson vaimoineen.

• Suomen historiaa 1700-luvulla: Ruotsi menettää suurvalta-asemansa Venäjälle suuressa Pohjan sodassa. Venäläiset miehittävät Suomea 1700-luvun alkupuolella, ja aikaa kutsutaan Suomen historiassa isoksi vihaksi. 1700-luvun loppupuolta kutsutaan Kustavilaiseksi ajaksi. Kustaa III toi Ranskasta vaikutteita rokokoosta, joka näkyi myös talojen sisustuksessa.

1815 - 1865

1815 - 1823 
Mattilan johdossa on jälleen nainen, kun miehensä Matts Ericsson Mattilan kuoleman jälkeen Lena emännöi Mattilaa 8 vuoden ajan. Lena avioituu renkinsä Matts Jacobssonin kanssa vuonna 1823.

1823 - 1840 Lena Johansdotter ja Matts Jacobsson jatkavat tilanpitoa yhdessä.
1840 - 1847 Carl Matsson Mattila & Lisa Henricsdotter Tiisa.
1847 - 1862 Velipuoli Henric Mattson Mattila (Lenan ja Mattsin kuopus) & Lena Johansdotter Erkkilä. Anttilan torppa perustetaan.  
1863 - 1865 Fredric Henricsson Mattila & Ester Thomasdotter Ala-Krekola.

1865 - 1874

1865 - 1867
Ester Thomasdotter pitää Mattilaa yksin, kun sekä hänen miehensä että heidän ainoa perillisensä, alle puolivuotias Carl kuolevat samana vuonna (huom. Nälkävuodet). Ester menee uusiin naimisiin vuonna 1867 Johan Gustaf Carlsson Visurin kanssa.

1867 - 1874 Johan Gustaf Carlsson Visuri & Ester Thomasdotter.
1874 on merkintä, että Esterin ensimmäisen miehen veli tulee pitämään Mattilaa. 

• Suomen historiaa 1800-luvulla: Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa vuodesta 1809 itsenäistymiseen asti 1917. Voimakas väestönkasvu ja siihen nähden heikosti kehittynyt maatalous sekä talousvaikeudet johtivat ilmaston vaihteluiden kanssa vakavaan ruokapulaan ja nälänhätään vuosina 1867-1868. Näitä vuosia sanotaan nälkävuosiksi. 7% väestöstä kuoli nälkään, heistä suuri osa lapsia.

1874 - 1907

Fredrik Henricsson Mattilan (isäntänä 1863 alkaen) veli Henric Henricsson Mattila ja vaimonsa Maria Matssdotter Kylä-Hulttinen isännöivät Mattilaa, ja saavat kaksi yhteistä lasta, Amandan ja Fannyn. Marialla on edellisestä liitosta tytär Maria. Mattilan nykyinen päärakennus valmistuu Henricin ja Marian aikana.

1907 - 1919

Carl Oskar Fransson Kylä-Heikkilä avioituu talon tyttären Amandan kanssa. Carl ja Amanda saavat pojan, Yrjö Ilmarin, joka kuolee 18-vuotiaana espanjankuumeeseen. 1917 naapuritilasta Laurilasta ostetaan Ihantolaksi nimitetty maa-alue, josta nykyinen lammastila on saanut nimensä. Amandaa ja Carlia kutsuttiin Manta ja Kalle Mattilaksi.

1917 naapuritilasta Laurilasta ostetaan Ihantolaksi nimitetty maa-alue, josta nykyinen lammastila on saanut nimensä.

1919 - 1963

Kalle Ferdinand Laurila (Kuukkinen) ja vaimonsa Hilda Kastari ostavat Mattilan vuonna 1919. Kallen Maria-äiti oli lähtöisin Mattilasta. Maatilan toiminnasta on hyvinkin yksityiskohtaista tietoa Suomen maatilat -kirjassa. Kerrotaan, että vuonna 1929 Mattilassa oli 18 lehmää ja sonni sekä nuorta karjaa, 13 sikaa, 70 kanaa sekä 4 hevosta.

Kalle ja Hilda adoptoivat Lauri Laurilan (os. Järvinen) ja ottavat kasvattityttärekseen Sakarin isoäidin Raita Makkosen. Raita muuttaa molempien vanhempiensa kuoltua Mattilaan 8-vuotiaana. Raitan isosisko ja -veli sijoitetaan Hildan sisaren perheeseen Hyvinkäälle.

Talon tytär Raita opiskelee Turussa kansakoulunopettajaksi ja avioituu agrologi Touko Lehtosen kanssa vuonna 1952. Yhdessä Raita ja Touko ostavat Mattilan vuonna 1963.

1963 - 1984

Soilin vanhempien, Raitan ja Toukon aikana Mattilassa viljellään erikoiskasveja, kuten tärkkelysperunaa, porkkanaa, punajuurta, sokerijuurikasta, kurpitsaa, kukkakaalia, pensaspapua, sokerihernettä ja mansikkaa. Perheen tyttäret Päivi ja Soili auttavat tilan töissä ja toisinaan torillakin satoa myyden. Etenkin kukkakaalit tulevat tunnetuksi hyvästä laadustaan Huittisten torilla 1970-luvun alkupuolella.

1984 - 2017 

Soili ja Juha Tuomola ostavat Mattilan tilan vuonna 1984 ja tekevät vanhaan sikalaan laajennuksen lihasikoja varten. Pariskunnalla on kaksi lasta, Sini ja Sakari. Sekä Soili että Juha tekevät töitä musiikin parissa tilan ulkopuolella.

1990-luvun alussa Suomessa tehdään maatalouspoliittinen linjaus vähentää maataloustuotteiden tuottamista. Mattilassa, kuten monella muullakin Suomen maatilalla tehdään tuotannonvähentämissopimus muutamaksi vuodeksi. Sikalan tuotanto keskeytetään ja pellot laitetaan vuokralle. Juhan kuoleman v. 1994 jälkeen tila jaetaan Soilin sekä Sinin ja Sakarin kesken. Soili jatkaa Mattilan emäntänä, kunnes Sakari aloittaa lampaiden kasvatuksen ja peltojen viljelyn uudelleen.

Ja näin tullaan jälleen takaisin 2020-luvulle!